Sotahistorialliset kohteet

Näköala Ailakkalahdesta jatkosodan aikaan. (SA-kuva)

Kilpisjärvellä on ollut oma merkityksensä maamme sotahistoriassa. Ensimmäisen  maailmansodan aikana Venäjän keisarikunta kuljetutti sotatarvikkeitaan poro- ja hevoskyydillä Jäämereltä Tornioon Kilpisjärven kautta ja käytti kylää etappi- ja varastointipaikkana.

Kilpisjärven pamauksella tarkoitetaan suomalaisten jääkärien ensimmäisen maailmansodan aikana tekemää venäläisten sotatarvikevaraston räjäytystä kesäkuussa 1916. Tähän liittyen löytyy muistolaatta tien varresta Saanatunturin lähistöltä.

Perääntyessään Kilpisjärveltä Norjaan saksalaiset veivät hirsirakenteisen Kilpisjärven retkeilymajan mukanaan upseerikanttiiniksi. Sodan jälkeen se tuotiin takaisin Kilpisjärvelle. Tämä samainen maja on nykyisen Retkeilykeskuksen päässä sijaitseva hirsirakennus.

Ahdaskurun museosilta – ainoa sodan tuhoilta säästynyt yksiaukkoinen kiviholvisilta Suomessa – sijaitsee tullin ja valtakunnanrajan välisellä maantieosuudella. Se valmistui vuonna 1943 kestämään raskasta saksalaista sotilasliikennettä.

Muotkatakkavaaralla, jossa sijaitsee Suomen maanteiden korkein kohta ja joka toimii kuin porttina saavuttaessa maanteitse Kilpisjärvelle, on muistopatsas Lapin sodan ja samalla Suomen osalta toisen maailmansodassa ammuttujen viimeisten tykinlaukausten kunniaksi. 

Kilpisjärven Retkeilymajan ja Neljän tuulen tien risteyksestä löytyy muistolaatta, johon on ikuistettu seuraava teksti: jalkaväkirykmentti 1 kävi toisen maailmansodan viimeisen taistelun Suomen kamaralla tällä raja-alueella 27.4.1945.

Lapin sodan päättymisen vuosipäivää, 27. huhtikuuta, vietetään Suomessa kansallisena veteraanipäivänä. Tuona päivänä vuonna 1945 suomalaiset sotilaat pystyttivät Suomen lipun kolmen valtakunnan rajapyykille viimeisten saksalaisten yksikköjen poistuttua maasta. Kilpisjärvellä kansallista veteraanipäivää juhlistetaan vuosittain. 

Sotahistoriasta kiinnostuneen kannattaa matkallaan Kilpisjärvelle vierailla myös Järämässä, Lapin sodan museoalueella, joka sijaitsee noin 20 kilometriä Karesuvannosta pohjoiseen Kilpisjärvelle johtavan tien varrella. Järämä toimi osana saksalaisten sodanaikaista puolustuslinjaa, ns. Sturmbock Stellungia.

Norjan puolelta löytyy useita sotahistoriallisesti kiinnostavia kohteita. Niistä päiväretken päässä Kilpisjärveltä on Bollmansveien, Skibotnin tuntumassa Falsnesvuorella sijaitseva, syksyllä 1944 venäläisten, jugoslaviaisten ja puolalaisten pakkotyöläisten ja sotavankien voimin rakennettu tie, joka on nykyään suosittu vaelluskohde.